Espanja, kulttuuri, Perhe, Ruoka

Viikko paketissa ja ajatuksia lasten herkuttelusta

Taas on sunnuntai. Miten musta tuntuu että viikot vierii aivan järkyttävää vauhtia eteenpäin? Ei mene kauaa niin meidän pikku Noel on jo täällä. Ensi perjantai onkin pyhä joten muutaman päivän päästä sitä onkin taas viikonloppu. Tämä viikko ei tuntunut muutenkaan millään tavalla rankalta tai arkiselta, kun meidän yhden yön Córdoban reissu vähän katkaisi viikkoa.
 

Tähän viikkoon on mahtunut harvinaisen vähän keittiössä oloa ja kokkailuja mutta paljon ravintoloita taikka noutoruokaa. En ole joutunut edes maanantain jälkeen käymään ruokakaupassa ja se on kyllä harvinaista meidän taloudessa. Nyttenkin tätä postausta kirjoittaessa istun masu täynnä ruokaa kun käytiin appivanhempieni ja mieheni sedän perheen kanssa juuri syömässä yhdessä San Pedron parhaista ravintoloista nimittäin Alfredossa, joka ei muuten petä koskaan. Jos siis haluatte hyvää perus Espanjalaista ruokaa, kannattaa suunnata tuonne. Se on paikallisten suosikki ja mekin suuntaamme sinne aina kun haluamme varmasti hyvää ruokaa, esimerkiksi syntymäpäivinä tai jos on jotakin muuta juhlan aihetta. Tänään ei kylläkään ollut mitään sen kummempaa syytä kun että kaikki halusivat hyvää ruokaa, hah! 
Tuli muuten mieleen yksi ärsyttävä tapa, en tiedä onko tämä nyt niinkään Espanjalaisilla mutta ainakin mieheni suvulla ja perheellä… Nimittäin tänään meidän tyttö ei jostain syystä halunnut yksinkertaisesti kenenkään muun kuin minun syliin, mutta koko hemmetin ruokailun ajan piti viiden minuutin välein sitä kuitenkin yrittää josko hän lähtisi siitä vaikka isoätinsä syliin. Kieltämättä rupesi hieman jo ärsyttämään jossain kohtaa ja sitten anoppi tottakai puolusteli että no siksi ottaisi neidin että minä saisin syödä rauhassa… No olen niin tottunut siihen että tyttö siinä sylissä istuu että ei se kauheasti mua siinä haittaakkaan ja äsyttävämpää se on kun viiden minuutin välein koitetaan väkisin lasta ottaa syliin kun hän selkeästi sen osoittaa että ei halua. Ja siis, näemme kyllä lähes päivittäin joten ei ole siitäkään kyse että nähtäisiin harvoin ja olisi sen takia pakko juuri tänään ollut saada neiti sylittelyyn. 
En tiedä oikeen millainen kulttuuri Suomessa on tälläisten asioiden suhteen mutta täällä kyllä välillä tuntuu että lapsi olisi kuin joku nukke konsanaan. Pompotellaan sylistä toiseen ja sitten on esimerkiksi hauska kokeilla millaisia ilmeitä lapsi tekee vaikka jotain tiettyä ruokaa maistaessaan. Esimerkiksi kaikkien herkkujen suhteen on ollut aina että ”kokeillaas millasen ilmeen se laittaa jos saa vähän jäätelöä”. Aluksi kielsin vahvasti että ei nyt tartte antaa yhtään mitään vielä, mutta vuoden jälkeen löysäsin jo hieman enkä halunnut myöskään olla aina se nipottava mutsi joka ei anna isovanhempien antaa lapsenlapsilleen mitään. No nyt tästä kyllä kärsitäänkin sitten koska tyttö tietää erittäin hyvin miten hyvää jäätelö ja kaikenmaailman leivonnaiset on ja osaa niitä vaatia. Karkeissa ja limsassa olen kyllä vieläkin pitänyt tiukan linjan että niihin ei tarvitse opetella vielä ollenkaan. En ole ehdoton sokerin suhteen mutta toistaiseksi herkkuhetkiin saakin sitten riittää nuo jäätelöt ja pullat silloin tällöin.

Täällä Espanjassa on muutenkin lapsille tarjolla kaikkea super makeaa ja epäterveellistä. On esimerkiksi ihan normaalia ottaa kouluun evääksi mukaan jotain valmiiksi pakattuja makeita ”pullia”  ja sitten niiden pakettien kyljessä lukee vielä jotain ”sisältää paljon rautaa ja C-vitamiiniä sekä kalsiumia” jne. Että suorastaan super terveellistä siis! Kerran eräs ystäväni miehen sisko sanoi ystävättarelleni että ”ei se haittaa jos syö herkkuja kun nuo on vielä maitohampaat”. Anteeks mitä? Oli mitkä hampaat hyvänsä ei se ole hyväksi ei sitten hampaille eikä elimistölle muutenkaan. Tässäkin taas se että silloin tälloin ei tälläisetkään herkut maailmaa kaada mutta ei niiden todellakaan tulisi olla jokapäiväisiä koulueväita taikka välipaloja. 
Täällä myös monissa vauvojen valmiissa hedelmä soseissa on mukana keksiä. Siis tiedättekö niitä marie keksejä? En ymmärrä miksi niitä pitää tunkea niihin hedelmäsoseihiin kun eihän vauva edes tiedä mistään kekseistä vielä ja jossei sellaista saa ei myöskään osaa sellaista vielä haluta. 
Moni tuntuu myös olevan varsin tietämätön suolan haitallisuudesta ja siitä ettei suolaa tulisi antaa ollenkaan alle 1 vuotiaalle. Me ostetaan aina välillä neidille sellaisia suolattomia maissinaksuja ja se kyllä sai suurta ihmetystä aluksi. ”Siis mitä nämä oikein on?” Täällä kun yleensä annetaan niitä ihan normaaleja suolattuja ja makeutettuja maissinaksuja. Tuohon suola asiaan on kyllä tullut varmasti jo hieman muutosta aikaisempaan ja kuulinkin yksi päivä neuvolan tädin muistuttavann erästä äitiä lasten suolan käytöstä. Täällä kun tuppaa monet asiat tulevan vähän jäljessä, ainakin ruoka suosituksien suhteen.
Aikamoista sillisalaattia ja ruokapainoitteisia ajatuksia näin sunnuntaina meikäläisellä. Minua odottaisi aivan kauhea kasa vaatteita silitettävänä mutta olen koko viikon vaan siirtänyt tuota hommaa eteenpäin… Ehkä on siis aika ottaa itseäni niskasta kiinni ja ruveta tuumasta toimeen. Ensiksi  taidan kuitenkin ihan hetkeksi mennä pitkäkseen sohvalle, heheh. Oikein hyvää sunnuntai iltaa siis kaikille!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *