arki, elämä, Espanja, minä, ulkomailla asuminen, ulkosuomalaisuus, ystävät

Kuinka tutustua ihmisiin ja saada ystäviä ulkomailla?

Moni ulkomaille muuttava ei tunne etukäteen välttämättä ketään uudesta asuinmastaan taikka paikkakunnastaan. Mietityttää, kuinka tutustua ihmisiin ja saada jopa niitä ihan ystäviäkin. Tämä asia voi aluksi pelottaa ja jopa ahdistaakkin, sillä vaikka ne siellä kotimaassa asuvat ystävät pysyisivät elämässasi, ei heidän kanssaan enään mennäkkään niin vaan spontaanisti kahville taikka iltaa viettämään. On tärkeää luoda se oma lähipiiri ja turvaverkosto myös siellä uudessa asuinmaassa, sillä se vaikuttaa paljonkin viihtyvyyteen sekä ehkäisee ja helpottaa ikävää kotimaahan.
Missä niitä kavereita sitten voi saada? Kuinka minä olen tutustunut paikallisiin ja saanut ystäviä?
Kielikurssit
Itselläni on ollut kyllä myös hieman tuuriakin, mutta olen alusta asti ollut avoin ja rohkea tarttumaan tilaisuuksiin tutustua uusiin ihmisiin. Ensimmäisen kaverini sain kielikoulun kautta, vaikka emme olleet samoilla oppitunneilla minun ollessani yksityistunneilla, opettajani esitteli meidät toisillemme ja siitä alkoikin meidän ystävyys. Kyseessä oli kuitenkin aupauirilainen, joten kyseinen kaveri ei enään täällä Espanjassa asu. Toki vieläkin pidämme yhteyttä silloin tällöin. Tutustuin myös muutamaan muuhunkin aupairiin, mutta ei heistäkään kukaan enään täällä asu.
Paikalliset ihmiset
Onnekseni tutustuin ihan paikallisiin aika nopeastikkin. Kun muutin Espanjaan, muutin yhdessä vanhempieni kanssa. Heidän kanssaan tutustuimme erääseen Espanjalaiseen rouvaan (jota kutsun mun espanjanmummukseni, hän on minulle kuin perhettä ja äärimmäisen rakas), sillä hän kävi siivoomassa meillä. Tämä rouva ottikin minut hyvin nopeasti osakseen perhettään ja esitteli minut lapsilleen. Vaikka hänen kaikki lapsensa olivat minua yli kymmenen vuotta vanhempia, tuli heistä kaikista kuin sisaruksiani jotka vielä tänäkin päivänä ovat kaikki minulle läheisiä. Pojat ottivat minut aina mukaan baarireissulleinsa ja milloin minnekkin sekä olivat aina valmiita auttamaan, tämän rouvan tyttärestä taas sain ystävän jonka kanssa käydä shoppailemssa ja jutella naisten juttuja. Heidän kauttaan tutustuin myös heidän tuttuihinsa ja sukulaisiin. Olen myös mieheni tätä kautta, kun toinen näistä pojista meidät esitteli toisillemme. 
Tätä nykyä myös nämä ”espanjanmummuni” pojat ovat löytäneet vaimot rinnalleen ja saaneet lapsia (ruvettiin muuten kaikki samaan aikaan seurustelemaan nykyisten kumppaniemme kanssa ja lapsetkin tullut suht samoihin aikoihin). Nämä nykyiset vaimot ovat myös molemmat läheisiä ystäviäni ja olen myös heidän kauttaan tutustunut muihinkin ihmisiin.
Kumppani 
Mieheni kautta olen tietenkin saanut monen monta uutta tuttavaa, osa on sukulaisia sekä perhettä ja osa mieheni kavereita ja heidän puolisoitaan. Meillä onkin sellainen kaveriporukka jonka kanssa aina välillä kokoonnumme tekemään jotakin yhdessä. Viimeksi tänään kokoonnuimme, kun miehemme kävivät juoksemassa Marbellassa jonkun hyväntekeväisyysjuoksun ja me naiset höpistiin sen aikaa. Tämän jälkeen kävimme vielä kaikki yhdessä ottamassa oluet taikka kokikset ja muutamat tapakset.
Koulu ja työelämä
Kun olin asunut Espanjassa reilun 1,5 vuotta iski minulle kriisi, mitä tekisin tulevaisuudessa. Olin hieman junnannut paikoillani elämässäni ja ajattelin että tarvitsen jonkinmoisen arkirytmin. Osasin jo sen verran hyvin Espanjaa että pystyin käymään muutaman kuukauden kestävän hotellin vastaanottovirkailija kurssin paikallisessa koulussa ihan espanjaksi. Siellä tutustuin myöskin paikallisiin ja sain taas uusia kavereita. Kurssin lopussa meillä oli tietenkin työharjoittelu ja sainkin työharjoittelun päätyttyä vielä töitä samaiseta hotellista jossa harjoitteluni suoritin. Työpaikan kautta sain toki myös uusia tuttavia ja jaoinkin toimiston erään todella ihanan naisen kanssa. Työpäivät sujuivat leppoisasti hyvässä seurassa siis.
 
Harrastukset
Työpaikan kautta saaneen kaverini kautta aloitin saliharrastuksen. Salilta en varsinaisesti saanut uusia ystäviä, mutta tuttuja kylläkin joita joiden kanssa vaihtaa kuulumiset jos esimerkiksi kadulla törmätään. Uskon kuitenkin, että harrastukset ovat oiva tapa tutustua uusiin ihmisiin ja löytää myös ihan kavereitakin.
Erilaiset tapahtumat  

Oli se sitten konsertti, viini-iltama taikka jokin lasten tapahtuma, ovat nämä kaikki hyviä paikkoja tutustua ihmisiin. Jos menet jonkun tuttavasi kanssa, saattaa hän tuntea sieltä jonkun ja tätä kautta myös sinä tutustut heihin.

Palvelut kuten kampaaja, hieroja, yms. 
Joskus esimerkiksi hierojan kanssa juttu luistaa todella hyvin (kuten minulla, nimittäin Fugen ja varmaan koko Aurinkorannikon parhaan hierojan Elinan kanssa) ja huomaat että höpöteltävää voisi riittää hyvin myös vapaa-ajalla. Taikka kampaajasi, kynsienlaittajasi taikka miksei vaikka suuhygienistisi. 
Sosiaalinen media
Tätä nykyä sosiaalinen media on myös hyvä paikka löytää kaltaisiaan ihmisiä. Kun on avoin ja rohkea ehdottamaan tai ottamaan kahvittelukutsuja vastaan, voit löytää oikeasti ihan sydänystävän sieltä Instasta taikka Facesta. Facebookissa on myös ryhmiä suomalaisista / ulkomaalaisista tietyillä alueilla. Esimerkiksi itse kuulun useampaan espanja/aurinkorannikko ryhmään. Instagramista on myös helppo löytää vaikkapa muiden kanssasi samalla paikkakunnalla asuvien suomalaisten tilejä. Tai miksei paikallisten taikka muiden ulkomaalaistenkin.
Itse olen lötänyt ystävän Instagramista ihan vähän aikaa sitten. Aloitimme juttelun Instagramin stoorien puolella ja kun tapasimme ensikertaa synkkasi meillä heti ensihetkestä todella hyvin, tuntui kuin oltaisiinkin tunnettu aina. On ihanaa kun löytyy ystävä rinnalle jonka kanssa on suurinpiirtein samanlainen elämäntilanne, sekä ajattelumaailma ja huumorintaju kohtaavat hyvin.
Olen myös Facebookin kautta löytänyt toisen suomalaisen ystävättären, sillä olin hänen serkkunsa kanssa samassa maaliskuussa 2018 syntyneiden ryhmässä ja sitä kautta hänen serkkunsa sitten tutustutti meidät. Välillä tarvitaan siis hieman välikäsiäkin uusien tuttavuuksien löytymiseen.
Sitä ei koskaan uskokkaan siis mitä kautta niitä uusia tuttavuuksia voikaan löytyä, mutta kannattaa olla avoin ja rohkea. Myös paikallisen kielen oppiminen on hyvä apu, ainakin paikallisten kanssa tutustumiseen. En toki osaa muiden maiden puolesta puhua, mutta täällä Andaluciassa paikallisilla on yleisesti ottaen aika huono englanninkielen taito joten sillä ei yleensä kovin pitkälle pärjää. Toki poikkeuksia on.
Jos joku kutsuu sinut joillekkin syntymäpäiväjuhlille josta et tunne ketään, kannattaa silti mennä. Harvemmin sitä tulee kaduttua että tuli lähdettyäi ja ainahan sitä voi vähin äänin lähteä takaisin kotiin jos siltä tuntuu. Muistan, kuinka itseäni jännitti tälläiset illat, kun minut oli kutsuttu jonnekkin josta hädintuskin tunsin ketään. Varsinkin silloin, kun espanjakielen taitoni ei ollut vielä kovin hyvä ja kaikki silti utelivat ja kyselivät minulta kaikkea, olinhan uusi tuttavuus koko porukalle. En kuitenkaan koskaan katunut että lähdin ja yleensä aina näistä illoista on tullutkin mitä hauskin! 
Nyt yli viiden vuoden täällä asumisen jälkeen voin todellakin todeta että olen saanut ympärilleni mitä mahtavimpia tyyppejä, jotka tekevät arjestani ja elämästäni täällä oikein mukavaa.

Postauksen kuvat on aikasemmin tältä viikolta, kun ihana Ida Adelia ja hänen nuorimmaisensa olivat meillä yökylässä. tarkoitus oli näyttää heille vähän Marbellaa, mutta kerettiinkin vain käymään Rachel’s Eco Love kahvilassa kunnes alkoi satamaan niin kaatamalla että suunnattiinkin ihan vaan meille. Oli kuitenkin ihan mahtava päivä ja ilta sohvalla vietettynä, saatiin ottaa rennosti lasten leikkiessä ja meidän äitien höpötellessä ja herkutellessa. <3

(2) Kommentit

  1. Anonyymi says:

    Heippa! Tämä ei liity varsinaisesti tähän postaukseen 🙂 Olen myöskin tulevana äitinä mielenkiinnolla lukenut blogiasi. Jäin miettimään, että minkälaiset ruokavaliorajoitukset siellä lämpimässä on odottaville äideille? Täällä Suomessahan juustot ym pitää olla tehty pastöroidusta maidosta. Olemme tulossa Espanjaan ja mietin, mitä siellä uskaltaa syödä 🙂

  2. Moikka! Ja kiitos kommentistasi! 🙂 Täällä on aikalailla samanlaiset rajoitukset ja suurin osa juustoista on myöskin tehty pastoroidusta maidosta, eri asia sitten tälläiset "raakajuustot" tai "kyläjuustot" mitä jostain pikkuputiikeista saa. Ravintolassa itse olen vältellyt kyllä vuohenjuustoa yms, mutta kaupasta olen itse kyllä ostanut ja valmistanut kotona esimerkiksi vuohenjuustosalaattia (paistettuna) sellaisesta juustosta mikä on pästerötu. Mutta homejuustoja yms olen vältellyt enkä ostanut edes kaupasta. Sitten toki esimerkiksi serranonkinkkua ei saa syödä. Majoneesit ravintoloissa ovat ok, sillä täällä on kiellettyä käyttää "kotitekoisia" kanaanmunaan tehtyjä majoneeseja ravintolassa. Niitä voi siis ihan hyvin mielen syödä ilman pelkoa salmonellasta. Purkkimajoneesit on myös ok.

    Kalaa ja katkarapuja yms. saa huoletta syödä kunhan ne tietty ei ole raakoja. 🙂

    Eli siis aikalailla samanlaiset suositukset kun Suomessakin ja hygienia on kyllä ihan hyvää ravintoloissa, itse syön aika paljon ulkona eikä mulla ole koskaan tullut mitään ongelmaa!

    Tulipa sekava vastaus, toivottavasti musta oli jotain hyötyä ja kysy ihmeessä jos tulee vielä jotakin mieleen! 🙂 Oletteko tulosssa lomalle vai pidemmäksi aikaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *