äitiys, arki, lapset, Perhe, raskaus, synnytys

39. Raskausviikon fiiliksiä ja ultra kuulumiset

Makoilen tässä just käyrillä ja ajattelin että miksipä en kirjoittaisi postauksen tässä samalla. Täällä Espanjassa on siis käytäntönä että ihan vikoina viikkoina kerran viikossa tullaan käyrille. Tän jälkeen mulla onkin vielä ultra. Tänään siis 38+5 mittarissa.

Olo on suoraansanottuna jo todella väsynyt niin fyysisesti kuin henkisestikkin. Jonkun verran supistelee, mutta ei kuitenkaan vielä mitään synnytykseen viittaavaa. Mulla on myös maha todella kipeä yhdestä kohtaa navan yläpuolelta, en muista että esikoisesta olisi tällaista kipua ollut. Siis oikeasti todella inhottava tunne ja kaikki kyykistely ja kumartelu sattuu hemmetisti. Tuntuu että nahka repeisi! Yöt sitten meneekin vessassa ravaten. Tiedän ettei vauvan syntymän jälkeenkään yöt ole kokonaisia, mutta ainakin esikoisen aikaan sen jaksoin kuitenkin eritavalla enkä kokenut olevani väsynyt. Varmaankin hormoonit auttaa tässä. 
Jos katsoo mun googlen hakuhistoriaa viimeajoilta, niin aikalailla kaikin mahdollisin eri hakusanoin sieltä löytyy viimeksi haetuista jotakin tällaista: ”Miten saada synnytys käyntiin“ tms. Ja tiedän että ei siihen oikeestaan juurikaan voi vaikuttaa, mutta silti sitä tulee epätoivoisesti etsittyä vaikka mitä keinoja, hahah. Parashan varmaan olisi vaan rentoutua ja olla ajattelematta, mutta aika vaikeaa kieltämättä. Vai pystyykö joku muka oikeasti olla miettimättä ollenkaan että joko se synnytys alkaisi?

Ja tiedän, että ei tässä enää kauaa ole jäljellä jokatapauksessa. Mutta nämä viimeiset viikot vaan tuntuu melkeempä pidemmiltä kuin koko 9kk yhteensä!
Mulla on myös aivan jäätävä turvotus päällä. Naama, sormet ja jalat ovat aivan super turpeat. Oikeastaan koko kroppa. Ei tee mieli meikata taikka liikkua kauheasti ihmisten ilmoilla, vaikka yleensä meikkaan päivittäin ja jaksan kylillä pyöriä.
Ihan viimeistään vauva on täällä kahden viikon kuluttua. Sairaalan käytännön mukaan ei anneta päästä raskauden yli 40+5 kun viime synnytys oli sektio ja kuitenkin vielä aika vähän aikaa sitten. Jossei bebe lähde siis itsestään syntymään niin sitten se on varmaan suunniteltu sektio edessä, näin ainakin aikaisemmin ollaan puhuttu. 
… Postaus jäi vähän kesken mutta jatketaan täältä kotisohvalta nyt vielä. Ultrassa kaikki hyvin, mutta nyt yhtäkkiä vauva olikin lääkärini mielestä todella iso (3500g) ja kysyi minulta hieman vakavissaan että meinaanko yrittää alatiesynnytystä? Sain siinä hieman paniikin aikaan ja rupes ärsyttämäänkin vähän. Kysyin sitten kuitenkin että kannattaako yrittää ja hän snsoi että joo ja toki jos jotain ilmenee niin sitten vaan pikimmiten leikkaukseen. Täällä Espanjassa nuo pitävät jo 3,5kg:n vauvaa isona kun taas Suomessa käsittääkseni ihan normaalin kokoinen. Ja voihan tuo olla virheaeviokin, sillä aikaisemmin vauva on ollut ”pienehkö” ja vielä viime perjantaina painoarvio oli 3000g. Tiedä sitten. Aion kyllä yrittää luonnolllista synnytystä jos vaan on tullakseen. Voi kun tulisi pian. Tänään vaan tuli taas epätoivoinen olo ja sellanen fiilis että sektioon tässä vielä mennään…

Oli miten oli, pääasia että vauva syntyisi terveenä. Vaikka sitten sektiolla parin viikon päästä jossei muuten. 

(4) Kommentit

  1. Tsemppiä! Muista uskoa ja kuunnella itseäsi ja omaa kroppaa, vain sinä tiedät miltä tuntuu ja mihin pystyt. Voimia, kohta raskaus on ohi ja sylissä pikkuinen vauva <3

  2. Kiitos paljon! <3 Helpottaa tietää että parin viikon päästä viimeistään hän on täällä, mutta päivät tuntuu silti niiin pitkiltä tällä hetkellä.

  3. Löysin blogiisi, kiitos linkistä! Ihana päästä seuraamaan toista ulkosuomalaista!
    Onpa sinulla suuri vauvavatsa, uskon, että olo alkaa olemaan jo tosi tukala.
    Me saimme viime viikolla myöskin painoarvion syntymään 3500g ja se oli täällä ainakil ihan keskikäyrän vauva.
    Kannattaa tosiaan kuunnella omaa kehoa ja tehdä päätökset sen mukaisesti. Tsemppiä!

  4. Kiitos tsempeistä! <3 Joo, täällä (sen hetkinen) painoarvio oli nyt lauantaina 3600g eli oli parissa päivässä noussut n. 100g ja nyt varmaan mennään lähempänä neljää kiloa jo, katsotaan mikä tilanne huomenna kun taas ultra… Täällä nämä pitävät tuota 4kg jo jättiläisenä ja kauhistelevat! 😀 Kiva kun löysit blogiin! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *